Joulukoristeita

Täällä askartelu paja on käynyt muidenkin kuin joulukorttien kimppuun. Tänä vuonna ollaan myös haluttu tehdä itse koristeita.

Useita vuosia sitten tein mansetin kynttilälle ja niitä tein myös lahjoiksi saakka. Eli tätä en tänävuonna ole tehnyt, vaan löysin sen taas joulukätköistä.




Pieni yksityiskohta tämänvuotisista, nimittäin tänävuonna oli koristekuusen vuoro. Näitä tehtiin lahjaksi asti.



Tässä sitten kokonais kuvaa kumpaisestakin.

Lämmintä joulua kaikille!

Kortteja

Ah! Hieman blogi hiljaisuutta pidetty, ja nyt olisi tarkoitus taas jatkaa. Koulu on tehty loppuun ja valmistujaisjuhlatkin on jo pidetty, joten nyt on taas aikaa muullekin (hups! Joulu tulee ja sekin pitää valmistella!).

Kerkesin kuitenkin joulua vähän ajatella. Joulukortti tehdas teki muutamanlaisia kortteja tänävuonna. Johan kaikki blogit ovat kortteja esitelleet, mutta täällä esitellään vähän myöhässä ne(kin).


Tässä esimakua korteista. Loput näkyvät saajille sitten kuoren sisältä :) Oli näitä taas mukava tehdä. Mutta se kirjoittaminen ei ole minun juttu. Vaikka ajattelin miehikkeelle nakittaa kirjoittamisen, niin hänellepä oli hyvä (teko)syy ja nakitti sen homman minulle.

Valmistujaisista vielä sen verran, että valmistelut niiden osalta meni niin tiukille etten kerinnyt ottaa edes tarjottavista kuvia, saatika paljon vieraistakaan. Kyllä sai tukka putkella painaa kokopäivän :D Ja ihanaa oli, että paljon kävi ystäviä kylässä, sukulaisia unohtamatta! Viihdyn niin hyvin kun on paljon tärkeitä ihmisiä ympärillä!

Arvonnan voittaja ja jouluntoivotus!

Hahhati haa! Saimpan itse päättää voittajan arvontaan! Arvonnan voitti... tittididii! siiris! Kiitos osallistumisesta ja onnea voitosta! Olipa kertakaikkiaan hupaisa arvonta! :D Ehkä ensikerralla yritän saada niitä kommentteja jollain muulla konstilla! Mutta siiris! Toimitan palkinnon sinulle... en taida tarvita osoite tietojasi ;)

Lisäksi, koska tänään on joulukuun ensimmäinen päivä, on myös jotain muuta a(r)vattavaa...
Kysymys kuuluu: Mikä tämä on?



Voi kyllä! Sehän on äijäjoulukalenteri!


ja tässä vielä otsikossa lupaamani jouluntoivotus:


Se tosin sai, ei niin äijämäisen vastaanoton:
"Ihana! Kiitos kulta!" <3>

Joulukaktukset valloittavat olohuoneen!

Joulu- vai pääsiäiskaktus? mikä nimi ikinä onkaan niin täällä ne kukkii parikertaa vuodessa... eli juuri jouluna (tai sen alla) ja pääsiäisenä. Tuntuu että tänä vuonna ne kukkivat tavallista suuremmin. Tai sitten en ole kiinnittänyt niihin huomiota aiemmin. Nyt kukkia on niin paljon että niihin meinaa hukkua :D

Tältä kaktusten kukka loisto näyttää meillä.

Punaisia löytyy kolme. Suurin, joka on myös amppelissa ja roikkuu peittäen koko ikkunan, on äitini. On siinä myös mahtavin kukinta. :)


Valkoiset kukat ovat mielestäni kauneimpia. Ja niitäkin on runsaasti. Tämäkin on äitini kukka.


Katso nyt kuinka kauniin värisiäkin nämä ovat. Jotenkin niin hauraita myös. Mutta nättejä. Miten saan nämä sävyt ja kukat johonkin kankaaseen ja käyttöön esim. sisustuksessa?

Onko kellään muulla ympärivuotisesti kasvamassa nämä? Tiedän että on! Itse tykkään pienemmistä kaktuksista silloin kun ne ei kuki. Ovat nättejä pienenä. Mutta kukkiessaan jättimäiset montavuotta kasvaneet kaktukset ovat upeita! Eli ei niistä sitten oikeastaan osaa sanoa, koska ne ovat parhaimmillaa! :)

tossuja jälleen

Kuulin tässä että eräs sukulaismies käyttää neiliöistä tehtyjä tossuja. Aiemmin olen ajatellut, että olen ainoa joka niitä käyttää ja siitä syystä niitä ei ole juuri tullut tehtyä. Nyt sitte nsain inspiraation ja tein hänelle tossut. Tai toinen niistä vain on valmiina kun päättely/yhteenliittäminen ei ole se kivoin vaihe.

näistä se alkoi...


näin se kävi...


näin monta yhteen tarvitaan...

ja tälläinen niistä saatiin aikaan...


Tosiaan siis yhteen tossuun tulee 8 neliötä ja neliöön kudotaan vain pelkkää oikeaa. Helppoa kuin... ...ööö... helppo! Ei siis tarvitse paljon osata, että saa nämä tehdyksi. Neliöt tekee nopeasti, mutta kasaaminen onkin sitten toinen juttu. Kun on valmis tossu mistä katsoo mallia on palat helppo saada paikoilleen. Jos joku tahtoo tälläisiä tehdä itse niin elä pelkää kysyä neuvoa palojen kiinnitämiseen. Kerron sen jos kiinnostuneita löytyy... toinen tossu on meinaan vielä kursimatta kasaan.

Miehisen kokoiset tuli näistä ja luultavasti vain kotikäyttöön sopivat. Ovat meinaan niin paksusta langasta tehdyt, että tuskin mahtuvat saappaisiin.

JA koska arvontani on saanut niin suuren suosion kerron että aikaa on vielä tämän kuun loppuun eli 30 päivä asti. Tällä hetkellä voittaja on vaikea arvata ;) arvonta on täällä.

Salomonin solmua ja arvonta vol. 1

Hieman huiveja täällä kädet rakoilla tullut tehtyä! Itselle ja... itselle. Ei ole muita halukkaita näkynyt. Tossu tehtailu sen sijaan on käynnissä jopa muillekin :) Tässä salomonin solmulla virkattua huivia näytille. Ensimmäisessä kuvassa näkyy mimmosta ja toisessa minkä kokoista.




Ei siis järin suuresta huivista ole kyse :)

Koska Bloggerin tilastoissa paukkui ensimmäiset tuhannet rikki ajattelin että sitä pitää juhlia. Myös täällä nettilöissä! Toisekseen. Jos tänne kerran on tuhat ihmistä eksynyt niin olisi kiva teistä tietää lisempää. Kommenttejakin on tullut niin maan paljon, että taidan teidät kaikki jo tunteakin (onhan täällä käynyt paras ystäväni, siskoni ja äitini.. vissiin tuhat kertaa... ;))

Siksipä ajattelin, että paras tapa saada kommentteja olisi ehkä pieni arvonta? Niinkö? Katsotaan jos vastaajia löytyy pääsen lähettämään lahjan voittajalle (jonka muuten päätän itse yksimielisesti). Jos en saa niin olen itse onnellinen voittaja. Olis muuten eka arvonta jonka ikinä voittaisin :D Siis ei koskaaan edes sitä kahvipakettia lähikaupan luukusta saatu :D

No asiaan! Jos olet halukas osallistuja ja voittaja, jätä kommentti tähän tekstiin. Osallistumis aikaa on ainakin viikko (tai sitten kaksi jos en kerkeä tänne aiemmin) tästä päivästä eteenpäin. Voittajan kerron sitten blogissa tekstinä! Jos hän jättää myös sähköpostinsa niin hänelle siellä myös kerrottakoon.

Palkintona arvonnassa on tuo yllä esitelty huivi!

EDIT: Kerrottakoon että arvonta aikaa on 30.11. asti!

Pienellä muokkauksella uutta

Kävin pitkästä pitkästä aikaa vierailulla siskollani. Ja aina hänellä on jotain mistä hän haluaa eroon. Toisen turhuke on toisen onni. Käsittelyyni pääsi siis eräs hänen vaatekappaleensa. Toivon kuulevani, kuinka järkyttynyt hän on käsittelystä :D Kuinkahan olen pilannut hänen vaatteensa :D

Tässä siis arvoitus. Mikä vaate kappale alunperin? Vihje numero 1. Huomattavan vaikea.


Tässä niistä tuli aivan ihanat säärystimet. Menee kivasti vaikka saapikkaiden kanssa. :) Mutta mistä ne ovat saaneet alkunsa?


Vihje numero 2. Joka kertoo jo vastauksen.


Kiitos siis kivasta neuleesta siskolle. :) Anteeksi että tein hihoista säärystimet. Mutta lupasinhan jo, että revin hihat irti ennenkuin pidän tuota neuletta. :) Tätä siis osasit jo odottaa. Hihoja joutui jopa hieman ompelemaan, että niistä sai säärystimet. Aijai, kun rankkaa.



Neuleessa oli ihana pieni nappi ja annoin sen jäädä paikalleen.

Tämä oli siis pika tuunauksien pikatuunaus. Muista saaduista vaatteista taidan saada pitää alkuperäisen muodon ja tarkoituksen. Kiitos niistä siis. :) Niitä esitellään sitten myöhemmin. Second Hand:iahan se on sekin kun sen muualta saa. Kirppis vaikkei ihan kuitenkaan. Suurin osa vaatekaappini sisällöstä taitaa olla, joko kirppistä, kaverikirppistä tai sisko-hae-pois-kirppistä :D

Jotain valmista

Kun edellinen kirjoitus kertoi ahkerasta opiskelusta, ja sitä seuranneesta hiljaisuudesta ei se kuitenkaan kerro että täällä tulisi valmistuvia opiskelijoita. Ei pelkoa! Täällä on sen sijaan saatu jotain muuta valmiiksi. Nimittäin huivia ja pipoa.

Huivi on niin pitkä, että sen saa helposti olkapäiltä korville saakka. On siis tarvittaessa kätevä myös vetäistä päähän. Se on neulottu kokonaan 2 oikein 2 nurin joustinneuleella. Pipo on myöskin kokonaan joustin neuletta. Siitä tuli hieman lyhyt, mutta kyllä se ainakin minun korvat peittää :)

Ja tässä äärimmäisen ihanan mallin päällä huivi ja pipo. Jostain kumman syystä piti vähän kaunistella mallia ;)


Nyt kun oppari on palautettu, olen antanut itselle luvan tehdä jotain muutakin kuin koulukirjoituksia. On siis aivan hirveä into tehdä käsitöitä. Ja niitähän sitten on puikoilla enemmän ja vähemmän :D Ja myös ratkojalle on löytynyt töitä... siitä enemmän piakkoin.

Opiskelu!

Niinä päivinä, kun huomaat, että haluat opiskella. Mieti tarkkaan. Se voi viedä sinut vuosien mittaiselle matkalle mm. taloustieteilijöiden maailmaan. Nyt mietin sitä todella syvällisesti, sillä kohta (pitäisi) tulee piste opiskelulle... ainakin hetkeksi. Opinnäytetyön palautukseen ei ole kuin muutama hassu päivä ja tekstiä pitäisi siihen mennessä tuottaa vielä sivutolkulla... ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu... nyt se muuttui ainakin hetkellisesti... (kun karkasin taas blogi-maailmaan turvaan karua opparia)


Opinnäytetyön teko kiinnostaa kuin kilo.... luteita. Huomaako jo tukasta mikä kiinnostaisi enemmän?

Työintoa kaikille, jotka ovat koulussa, sen loppusuoralla, juuri aloittanut sen tai sitten onnellisesti jo työelämässä.

BABY SHOWER!

Viikonloppuna pidettiin vauvakutsuja ja vielä salaa äidiltä! Se oli siis täydellinen yllätys tulevalle mamille. Hänellä tämä tulee siis olemaan ensimmäinen lapsi ja ensimmäiset omat vauvakutsut.

Ystäväni tietää jo, että heille on tulossa poika, joten juhlathan tehtiin sitte poikaväreissä. Iso tyttöporukka on loihtunut juhliin syötävää herkkua ja juotavaa vaikka millä mitalla. Eikä hauskan pito jäänyt syöminkeihin. Mamille tehtiin kilpailuja, joista hän sai palkinnoksi tarpeellisuuksia tulevaa äitiyttä varten.

Ihana tyttöporukka, onnellinen mami ja raikuva nauru! Voiko parempaa iltaa enää olla? Vielä siihen lisättynä sauna ja höpötihöp ilta toisen rakkaan ystävän kanssa on kuin piste iin päälle! Luultavasti olin yhtä onnellinen kuin tuleva mami

Ekat mufffffinit, ikinä!

Elikkäs kokeilin osaisinko tehdä muffineja. Ajatus oli jo hautunut päässä muutaman (tai siis useammankin muutaman) päivän, ja viikonloppuna ne sitten näkivät päivänvalon. Ajatuksena oli tehdä suklaa muffinsseja vaniljakreemitäytteellä. Tänä viikonloppuna ne toteutuivat. Kuten tavallista, pidin niitä taas liian kauan uunissa (kun en uskonut niiden olevan kypsiä), ja ne olivat kuivia, muttei kuitenkaan palaneita. Onneksi vaniljakreemi vähän kosteutti niitä :)



Taikinan ohjeen nappasin Kinuskikissan sivuilta. Tein hänen perus muffinssitaikinaohjeen mukaan nämä. Oli yllättävän helppo, vaikka luulin etten ikinä saa niitä nousemaan, niin vaan ne nousi kun ne uuniin heilautin. Vaniljakreemi on purkin ohjeenmukaan valmistettu ja erittäin helppo! Tumpelo(kuten minä)kin sen osaa sillä ohjeella valmistaa :)

Laitoin siis ensin muffinivuoan pohjalle muffinitaikinaa sitten nokaseen kreemiä ja sitte taas muffini taikinaa, niin että vuoat olivat puolillaan tai vähän yli puolillaan. 200 asteinen uuni jo odottelikin ja annoin näiden olla noin 15 min uunissa, ohjeen ala-aikaraja 12 min olisi siis riittänyt oikein hyvin.

Valokuvauksen laita ei sitten ollutkaan niin hyvä :D Tuon keittiön liesituulettimen valolla kun on taipumus vähän vetää keltaiseksi kaikki. Enkä saanut kameralla niihin luonnollista valoa mitenkään. Mennään siis näillä. Toivottavasti muffineiksi tunnistaa... Kuvienperusteella ja kuvaustenperusteella :D

Niin ja onko se muffinssi muffini vai muffi vai joku muu mufff ja monta F:ää? Vai tuleeko kenties hv, muhvini? :D Ei kai näillä nimiä liikaa voi olla? :D

Erikoisia hedelmiä

Itse tulee ostettua hedelmä tiskistä vain näitä tunnettuja hedelmiä, joista mainittakoon korillooni joutuviksi banaani, omena, viinirypäleet, appelsiinit ja joskus päärynätkin.

Halu kokeilla on suuri, mutta kynnys niiden ostamiseen korea. Nyt olen tehnyt poikkeuksia. Päivänä eräänä ostin papaijan. Ostin tietenkin raa'an ja se oli hyvin kärttyisä suussani (onneksi sivistynyt miehikkeeni osasi kertoa ettei se ole kypsänä moinen). Laitoin sitä kuitenkin viipaleina kesäkurpitsan, herkkusienten ja tomaattien kera kalanpäälle ja uuniin. TOIMI!

Viikonlopulle ostin granaattiomenan ja pari passionhedelmää (tai kärsimyshedelmää... mistähän toikin nimi tulee?). Nyt ostin jopa kypsiä, eli etsin tiskistä ne kaikkein kurppasimman näköiset :D Mietin miten nämä oikein syödään? Sinällään? Ja niin niitä sitten maisteltiin... Sinällään...


Miehike kahmi molemmat lusikalla napaan saakka kuoristaan ja minä hienostelin ja kaivoin ne ensin kippoon ja sekoitin. Hedelmälihasten syönnin jälkeen sain vielä huitasta huiviin niistä irronneen mehun joka oli mieltsin namia!

Muuten hedelmät oli oikein nameja, mutta niiden koostumus sai vähän irvistelemään. Tottunut niin perinteisiin "pehmeä lihaisiin" hetelmiin.

Millähän lailla näitä muualla syödään? ja syödäänkö? Laitetaanko näitä kaveriksi jollekin muulle? Jäi niin kova into näihin kun maku oli hyvä, että nyt kiinnostaisi mitä näistä voisi väkertää...?

Pinkkipäivä pulkassa... pian...

Päivä on menty vaaleanpunaisehkossa villaneuletakissa ja roosanauhan tuoksu korussa.

Iiih! Miten voikin olla innoissaan näin pienestä! Mutta oli ilo tähystellä ihmisiä, jotka ovat lähteneet mukaan kampanjaan, niin netti maailmoissa kuin ihan elävässä elämässäkin.

Parasta kuitenkin oli, kun täysin minusta vaaleanpunaiset mehut imenyt työpäivä päättyi ja palasin kotiin. IHANA miehike oli minut piristänyt ja ostanut minulle Pirkan roosanauha ruusukimpun! Ihihihii! Jee! Ja taas oli virtaa... Mitenhän saan kohta unta? ;D

Ekat lumityöt! DONE!

Tänä aamuna oli taas oikein lapsekas olo, kun ikkunasta näki, että piha on valkoinen! Jei! Sehän meinaa että saan tehdä lumityöt kun haen lehden! Oli siis pakko mennä pihalle äkkiä lumitöihin, ettei ne lumet kerkeä sulamaan ennenkuin saan lumityöt tehtyä :D

Sillä välin sisällä pesukoneessa (vihdoinkin) pyöri kutistumassa huopatossut! Nyt sain vihdoin huovutettua omat tossunikin. Nämä huovutin suoraan 60 asteessa pesten. ja hyvät tuli!




Nämäkin tein suoraan Novitan ohjeella. Tosin kun suuaukkoa tekee, kannattaa kaventaa vain tosi niukasti, sillä muuten tossu ei todellakaan mene jalkaan. Mutta jos sattuu tulemaan liian tiukat suuaukot tossukoihin, voi huovutettua tossua leikata, eikä se lähde purkautumaan. Miehikkeen tossuissa leikkaisin muutaman sentin kielekkeet, jotta siro MIES jalkakin niihin mahtuu.

Muoks! Niin ja muistakeehan pistää pinkkiä niskaan! Tääkin vaihtaa keltaset sukat, pinkit tossut ja vaaleanpunasilla possuilla varustetut housut johonkin vähän siistimpään "pinkkiin" :)

Ensilumi

Mitä on tämä?

LUMISADETTA!
*hihihiihii*

Kohta on joulu! Jee! hihih!

Ps. Sohvi löysi sisäisen lapsensa. (eikä tarvinut edes hankkiutua raskaaksi) TAAS!

Pukeudu pinkkiin päivä 15.10.2010

"Perjantaina 15.10. vietetään Roosa nauha -päivää, jolloin voit työ-, harrastus- tai ystäväporukassa pukeutua pinkkiin ja kerätä lahjoituksen Roosa nauha -rahastoon tueksi kaikille rintasyöpää sairastaville."

Ja näinhän minä taas teen.

Kotiutin äskettäin (lue: viimeviikolla) syöpäsäätiöltä ostamani kaulakorun, tai oikeammin tuoksukorun. Olen tosin tykännyt siitä ilman tuoksujakin :)





...and in action!


Malta odottaa perjantaita, että pääsee bongaamaan, ketkä ovat lähteneet mukaan touhuun! Itsellä kun on jokapäivä jotakin joka muistuttaa aiheesta. Jos ei muuta niin puhelin ;)

Olen niin helppo lähtemään näihin juttuihin mukaan, jossa tärkeää on edes se että pukeutumisella on mukana. Tulee tunne, että on jotenkin omalta osaltaan tukenut tärkeitä asioita. Viimeksi lähdin mukaan tähän. Pukeudu punaiseen oli Suomen sydänliiton organisoima päivä, jolla haluttiin levittää tietoa naisen valtimotaudeista.

Lisää näitä päiviä! Ja tämä tyttö on taas taatusti mukana!

Äidin pikku pyöveli

Claire Castillonin kirjoittama äidin pikku pyöveli on novelli kokoelma, jonka aiheena ovat äidit ja tyttäret ja heidän väliset suhteensa.

Kuten jo kirjan kuvauksessa kerrotaan:

"Rakkaus ilmenee lukuisin eri tavoin ja se ei aina ole kaunista."

Pitää hyvin paikkansa. Tunne kuohuja tämän kirjan lukijalle ainakin tulee (siis ainakin minulle) ja vaikkei tytär-äiti-suhteeni koskaan ole satukirjasta ollutkaan, pidän sitä tämän jälkeen aivan ihanana ja hyvänä. Minulle.

Suosittelen siis...

Syrän kaulaan

Ystäväni (isolla Y:llä) soitti ja kertoi, että postilaatikossani on pommi. No ei tarkoittanut oikeaa pommia, vaan joululahjaa, jota olen odottanut puolitoista vuotta. En ole kuulemma sitä aiemmin saanut koska olen ollut tosi tuhma (tota nyt ei usko kukaan). Unohdin koko soiton ja seuraavana päivänä minua odotti viesti "Haitko pommin?" Ja silloin juoksin huolesta neliskulmaisena ja vähintään kaikkia viittä jalkaa käyttäen postiluukulle. Ja siellä se oli! IHANA!

Kyyneleitä tuli vieritettyä useita kun tätä sovittelin. Siitä päivästä asti se on koristanut minua, JOKA PÄIVÄ! (tosin ei päiväkään ole montaa mennyt)

Muuten, miehike on nyt lyöty! Kun ei itse ole lahjonut millään, mitä voisin kantaa hänestä muistona mukana ja kiinni minussa, niin tuli pahoittelu esitettyä prinsessalle! (siis minulle)

Omenapiirakka

Kokeilin eilen sokeritonta leivontaa. Aiheena se on minulle tuntematon. Katselin nimeltämainitsemattomassa kaupassa sokeri hyllyllä sokereita ja ajattelinkin vaihteen vuoksi ottaa makeutusjauhetta. Tarkoitus oli saada aikaan omenapiirakka. Kuvaukseen ei näköjään ole oikein jaksettu panostaa. Mutta kuvallinen ilmoitus myy paremmin, eikö se niin ole? :D

Tässä on tulokas uuniin menossa.



ja tässä valmiina maisteltuna.


Tulos oli aika kuivahko. Maku oli muuten ihan hyvä. Taisin paistaa sitä liian kauan. Tätä voisi siis tehdä vaikka uudestaan.

Lisäilin ohjeen annostukseen oman pääni mukaan raaka-aineita, että sain taikinasta sellaisen koostumuksen kun halusin. Jos taikina on liian paksu lisäsin maitoa, jos taas liian litku lisäsin jauhoja. Jos makeudesta ei ollu tietoakaan niin lisäsin taas vähän makeutus jauhetta.

Tässä ohje ilman lisäyksiäni:

125 g rasvaa
1 dl sokeria (käytin itse tässä 2 dl makeutusjauhetta)
3 dl jauhoja

sekoita nämä ainekset ensin rasva ja makeutusjauhe/sokeri sitten jauhot. Ota muruseoksesta noin desi sivuun ja jatka taikinan tekoa seuraavasti:

1 muna
1 tl leivinjauhetta
1 rl vaniljasokeria (ei sokerittomaan tätä tullut ollenkaan)
1 dl maitoa

päälle omenoita oman maun mukaan.

Kun taikinan kaikki ainesosat on sekoitettu keskenään, kaadetaan taikina piirakkavuokaan. Päälle omenalohkoja ja niiden päälle taas makeutusjauhetta (sokeria) ja kanelia, sekä siellä desin mitassa oleva murutaikina seos. Ei muutaku 200 asteiseen uuniin ja noin 35 min. Itsehän pidin taas varmaan 50 min, mutta se oli liikaa. Siksikin siis ehkä kuivaa.

tossu raportti - valmiit

Nyt ovat miehikkeen tossukat valmiit.

Ensin pesin ne 40 asteessa (pikana) ja totesin, että ne eivät huopuneet tarpeeksi ja olivat vielä isotkin. Seuraavaksi pesin ne 60 asteessa (pikana) ja silloin kerkesivät jo vähän huopua. Tossut olisi pitänyt harjata jotta olisi jäänyt huopuneempi pinta. En tehnyt sitä. Huopuneet ne nyt olivat silti. Leikkasin vielä muutaman sentin auki tossun suu osassa, jotta ne ovat helpommat vetästä jalkaan. Soviteltiin niitä miehikkeelle ja venyteltiin vähän jotta saatiin hyvän malliset niistä.

Nyt ei muutakin tekemään itselle samanlaiset ja tietysti samassa värissä. Enhän nyt tahdo kakkoseksi jäädä. Jotkus käyttää samanlaisia tuuliasuja. Me edetään hitaammin ja käytetään samanlaisia tossuja! :)

Tällä pesee!

Ostin joitakin hetkiä sitten uuden shampoon ja hoitoaineen. Käytin ennen (siskolta saamiani, kiitos) parturi kampaamon tuotteita. Kun ne loppuivat en enää raaskinut ostaa niitä lisää. Tukka on tullut puhtaaksi perus mössöilläkin. Kuitenkin jäin kaipaamaan sitä tunnetta joka tukkaan jäi kun käytti parturikampaamoiden tuotteita. Nyt siis ajattelin, että panostan niihin itse. Ostin Four reason sarjan shampoon ja hoitoaineen jotka lupasivat tuuheuttaa hiuksia. NE TEKIVÄT PALJON MUUTAKIN! MINUSTA TULI PRINSESSA! (tai ainakin siltä tuntui!)

Tähän sarjaan päädyin, koska se oli edullinen, mutta kuitenkin parturikampaamotuote, joten luotin että se olisi myös hyvä, JA KYLLÄ! Se myi itsensä minulle! Tällä hetkellä en vaihtaisi sitä mihinkään! Suosittelen siis!



Täältä voi lukea tuotteesta lisää tuotesarjasta, jos tämä kiinnosti!

tossu raportti

Eilen kävin (taas) ostelemassa lankoja. Ja haluaisin toteuttaa kaulahuivin, jonka näin Kaitaliinan blogissa. (kuva alla, sieltä blogista)


Se oli niin nätti ja monikäyttöinen. Aion sen vielä tehdä. Samalla kuitenkin päätin, että ei enää yhtään keskeneräistä työtä lisää. Joten pitää saada tehtyä jotain valmiiksi ennen kuin aloitan uuden. Tai vaihtoehtoisesti purkaa langoiksi jotain, mistä en tule todennäköisesti koskaan saamaan valmista.

Tämän vuoksi lankoja läksinkin ostamaan. Piti saada tossut valmiiksi (ne ovat lähimpänä valmista). Tänään sain ne tehtyä valmiiksi ja onnesta soikeana ompelin niihin kiinni pakastuspusseja etteivät huovu yhteen ja pesin ne ohjeen mukaan (tosin vain pikatoiminnolla). Nyt suosittelen että ne pestäisiin enemmän kuin 40 asteessa. Tai ainakin niin aion itse tehdä. Katsotaan mitä niistä sitten tulee. Nyt ne eivät ainakaan ole paljon huopuneet ja kutistumisestakaan ei näytä olevan paljon tietoa. Langan pätkistä pyörittelin samalla palloja, jotka myös huovutin (siis yritin huovuttaa), nekin menevät uuteen pesuun.

Mutta nyt saan siis aloittaa uuden työn. En vain vielä tiedä aloitanko kaulahuivin jonka äsken esittelin, vai aloitanko pienen pienet tossuset pienen pienelle pojalle. Laitetaan tämä siis harkintaan.