Juhli(j)a

Viimeviikonlopulla järjestin tyttöjen illan. Tavoitteena oli saada tärkeitä tytteliystäväisiäni koolle. Tavoite ei ihan toteutunut, mutta saimpahan toteuttaa toista tärkeää asiaa itselleni. Nimittäin sain leipoa. Kun kerran syöjiäkin on kutsuttu. Pidemmittä puheitta, tässä ovat illan antimet.

Hieman makiata tarjotaan. Rahkapiirakka.

resepti:

Päällinen:
8 dl jauhoja
4 dl sokeria
2 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
250 g voisulaa

Pohja:
2 munaa
1 prk kermaviiliä

rahka väliin:
2 prk rahkaa
1prk kermaa
2 munaa
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 sitruunan mehu

OHJE:
Sekoita päällisen kuivat aineet keskenään ja sekoita ne voisulaan. Puolita näin saamasi muruseos. Jätä puolet (tai vähän alle puolet) toiseen kulhoon ja jatka toisella puolikkaalla toisessa kulhossa tekemään piirakan pohjaa. Eli lisää tähän toiseen puolikkaaseen (joka on vähän enemmän kuin puolet) tuon pohjan aineet (munat ja kermaviili). Kaada pohja taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

Jatka valmistamalla rahka. Vaahdota kermavaahto lisää rahka, sokerit ja sitruunamehu. Sekoita ja lisää munat. Kaada seos pohjataikinan päälle vuokaan.

Ripottele nyt se muruseos sieltä toisesta kupista tähän rahkaseoksen päälle ja VOLÁ! (vai mitä hä?)

Kypsennä piirasta uunissa 200 asteessa 30-40 minuuttia kunnes pinta saa kivan värin. (valitsemaasi väriä saat vapaasti odotella kuinka pitkään tahdotkaan, mutta sitä ei välttämättä tule ollenkaan. Varaudu siis pettymään) Näillä ohjeilla pitäisi saada herkullinen piiras uunista.



Suolaisen naposteltavan virkaa toimittivat voitaikinasta tehdyt suolapalat.

Näihin ohjeen tapainen:

1 voitaikina levy leikattiin 8 osaan. Paistetaan paketin ohjeen mukaan.

Kun palat on paistettu, annetaan niiden jäähtyä. Jäähtyneinä ne leikataan puoliksi ja täytetään.

Täytteenä käytin kahta erilaista:

Katkaraputäyte:
katkarapuja
ruohosipulituorejuustoa
ranskankermaa
mausteita maun mukaan mm. sipulia, paprikaa, pippuria

kinkkutäyte:
kinkkukuutioita
ruohosipulituorejuustoa
ranskankermaa
suolakurkkua
mausteita maun mukaan mm. pippuria, paprikaa

Nämä kolme lautasella nähtävää yksilöä oli jäljellä sunnuntai aamuna. Taisivat siis onnistua! Hyvä minä (taputtaa itseään selkään)

VIHDOINKIN!

SAIN JOTAIN UUTTA! Mikä on ihanampaa kuin ilahduttaa itseään ostelemalla. Tässä tapauksessa se on ollut oikeinkin mukavaa sillä muutamaan kuukauteen en ole ostanut melkeimpä mitään muuta kuin ruokaa.

Investoin siis keittiöön omaksi ilokseni, sillä siellä vietän kuitenkin hyvin paljon valveilla oloaikaani. Keittiö sai moisia juttuja:

^ lääkelaatikko
Pelkästään tän laatikon voimalla pitäs pysyä terveenä koko talvi *hymym*


Alunperin sipulipipuleille suunnittelin tämän korin ostavani, mutta kotona sipulit muuttivatkin rautapataan ja leivät muuttivat uuteen koriin. Pääsimpä muovisesta tarjoilukulhosta leipäastiana eroon.

Saunalle haluttiin pellavainen laudeliina ja tämä valittiin miss laudeliinaksi ja otettiin mukaan.


Vessassa liian pieni ja ahtaassa paikassa oleva naulakko saa väistää uuden leveämmän tieltä. Tai tämä nyt oli harhaan johtavaa, sillä naulakko tulee aivan uuteen paikkaan. Mutta tässä hän on:

Kaverikseen sai myös söpön sydämen, joka kertoo käyttötarkoituksen. Eiköhän näillä hieman piristetä mieltä (hetkeksi).

hämyinen iltavalo

Pidän takka tulesta. Sitä voisin katsella vaikka kokoillan ja vajota mietteisiini. Kun isi lämmittää takkaa, ja olen heillä käymässä, useimmiten jään myös istumaan takan eteen. Olenkin jo kauan halunnut kokeilla saako takan näyttämään kauniilta pelkillä kynttilöillä ja pääseekö sillä samaan tunnelmaan kuin kuin oikeiden puiden poltolla. Meillä kun on vain koristetakka, jonka lämmittämisessä ei ole mitään iloa, joten eikö kynttilät aja saman asian ja säästä rahaa kun ei tarvitse kutsua nokisutaria paikalle?

Erään illan tuloksia:

^ takan yllä olevassa sisennyksessä muutama tuikku

^ itse takassa olevat tuikut ja herrakkeen asettelemat puut koristeena (ja huom! vain koristeena)

Kokonaisuus näytti sitten tältä


Ei ehkä kaikkein kaunein tuo keltainen tiili, mutta siihen on tyydyttävä mitä on annettu, jollei viitsi ostamaan kaikkea omaksi ja alkaa remppaamaan. Ei sitä kaikkea raaski lapsuudenkodista muuttaa.

katse keittiöön

Sain taas vähän raivauttua ketiötä ja tehtyä siitä enemmän omani näköisen. Leipälaatikko sai lähteä, koska siellä ei ole aikoihin leipää säilytetty. Kulma hyllyn tyhjensin ja täytin mieleisilläni tavaroilla:

Oksa maitokannu on Raija Uosikkisen suunnittelema arabialle ja sitä on valmistettu 1953-1971 välisenä aikana. Nyt yksi niistä koristaa keittiön hyllyä. Kiitos Äipälle. Vaikkei näitä (tätä ja seuraavia kahta kannua) minulle omaksi antanutkaan :D


Tämä on niin ikään Raija Uosikkisen suunnittelema ja tätä on valmistettu vuosina 1958-1965. Arabian kannuja nämäkin. Ja nämä pilkut saa hengen salpaantumaan. Ihan minua!


Herkkusuun unelmia!

Ja tämän hörhön eläin kohde.


Tälläiseltä hylly nyt kokonaisuutena näyttää.

Unohtamatta tietenkään keittiön sydäntä... kovaäänistä seinäkelloa, jota ei sitäkään ole kauneudella pilattu :D


Huomenna (jos jaksan ja viitsin ja vielä huomenakin innostaa) on luvassa puutarha töitä. Tänään (ma, ajastettu teksti) sain vision kukkapenkistä ja ajattelin, että jos vaikka huomenna (ti) vapaapäivän kunniaksi sen pykäisisi. Tulppaanit maahan odottamaan ensikevättä :)

Mielikuvitus rajana

Kirjana aivan ihana. Cecilia Ahern piti minut taas kyynelissä, koska rakkaushömppätarina oli niin kaunis. syrän.


Pistää miettimään, että mistähän itse tuollaisen ystävän löytäisi... Ja kas! Muistan että minulla on sellaisia jo aivan elävässäkin elämässä! Yhdelle heistä suuri kiitos! Muunmuassa kirjan lainaamisesta! oot syrän!

Muuta ei tällä kerralla irtoa. Tarttukaa siihen. Lukekaa.

Häähuumaa

Oli rakkauden täyteinen viikonloppu. Häitä juhlittiin, jalat kipeiksi tanssittiin, posket kipeiksi puhuttiin ja naurettiin. Kyyneleitäkin tuli vain ilosta! Nuoret rakastuivat ensisilmäyksellä.

-- rakkauden juhlaa... (tässä on paljon sydämiä)

Eipä tuosta osaa sanoa mitään, mutta kaikki luultavasti tietää sen tunteen kun on umpionnellinen! Kuvat kertokoon sen mihin sanat ei riitä.

Hääauto (nam)


pari (syrän)



Häiden eväät (tässä on vain murto-osa)





Kukkia




yksityiskohtia



humppa juomaa (NOT) ja yks muru!(hih)


Vähän kyllä petyin kun en kimppua saanut, mutta täytyy taas odotella seuraavaa tilaisuutta ;) Paremman puoliskoni (ja se menee muuten just näin päin) sukulaiset olivat jo valmistautuneet tulemaan ensivuonna taas suomeen juhlimaan (hih) Mutta sen aika ei ole vielä!

Jälki HUOM! Kuka huomaa että joku on aiheesta innoissaan kun joka kohdassa on "(hih)"
*nolo*