UGH! Neuvosto on puhunut!

Täällä jatkuu tappavan tehokas kirjoittaminen! Elkeehän kyllästykö tähän jatkuvaan tekstin virtaan! Julkaisutahti on päätä huimaava ja hitaimmat tippuvat kyydistä! Pitäkää siis varanne!

"Asiaan"....

Vaikha hiljaista on ollut, sehän ei tietentään tarkoita, että aika on mennyt kaikkea jännää touhutessa. Ei suinkaan! Tämähän on aivan päin vastoin. Nyt on kaikki luppoaika käytetty tehokkaasti tyhjän toimittamiseen. Kyllä. Näin on käynyt. Heräsin kuitenkin hetkeksi synkkyydestä kun aurinko, tuo kevään merkki ja herkkäsilmäisten kiroama taivaankappale päätti tervehtiä minua keittiön ikkunasta. Huusi suorastaan! "Hei, kurkkaapa tänne niin kohta et näe mitään!" Ja näin kävi.Sohvi 0 - Aurinko 1

Ikuisuus projektini sai potkun löysään takalistoonsa! Se sam**rin laskosverho on edelleen tekemäti tuohon ikkunaan. Ei muuta kun tän ison pitäjän kaikki askastelu ja rautakaupat sun muut kiertämään ja ettimään kaihdinten narua. Ja sitäkään kun ei meinanut mistään löytyä, niin päätin suunnata viimeisenä kaihdinliikkeeseen. Sieltä löytyi joten päätin, etten osta enää ikinä mitään mistään muualta kuin erikoisliikkeistä! (ruokaa siis ruokakaupasta -> ruokien erikoisliike?, vaatteita vaatekaupasta -> vaatteiden erikoisliike?) Ja sitten huristelin ostamaan puurimoja puukaupasta (mitä ne siis on suomenkielellä? kyllä te tiedätte, puutavaraa myyvät liikkeet siis). Ja sitten kotiin surraamaan koneella. ja sitten surrailin koko ompelulangan loppuun. Ja menin taas ruokatavaroidenerikoisliikeeseen hakemaan lankaa (eikö se sieltä pitänyt uuden periaatten mukaan hakea, eikö?). JA kotiin surruttelemaan koneella. Ja sitten vähän käsillä kivasti ommeltiin renkuloita kankaaseen. Hirveän kivaa hommaa, Jeah right!

Rimat paikalleen ja pari ruuvia rimaan ja seinään ja mihin niitä nyt sitten kukakin haluaa laitella, ja sielä se sitten on. Ikkunan edessä. Laskosverho.

Tässä se on ylhäällä

ja tässä vähän alempana.

Mimmummoverho!

Nii joo! Bite mun verho, AURINKO! 

Sohvi 1 - Aurinko 1

Ps. Noi puutikut on varmasti kivemmat silmässä ku aurinko, joten siks niit ei oo pätkitty sopivan pitusiks...

Huovutettu pannunalunen

Rikotaan nyt pitkä blogihiljaisuus!

Kiireitä on pitänyt. Aikaa ei tunnu jäävän juuri millekkään, tosin innostustakaan ei tunnu riittävän. Tuntuu, että töiden jälkeen energia ei riitä enää mihinkään. Se ei ole oikein. Jouluna sain kuitenkin vähän käsitöitä tehtyä. Hyvin vähän, mutta sen verran, että niitä voi esitellä. Tein äidille punnunalusen. Halusin jotain itsetehtyä, sillä tuntuu, että hänelle on vaikea keksiä mitään lahjaa. Ehkä se, että tekee vain tiettyä ihmistä varten jotain, olisi hyvä lahja. "Äitiä ajatellen tehty"- lahja! Tässä se nyt kuitenkin on.

Pannunalunen in action!

Ja tässä lähikuvaa nappuloista.


Oma muistiinpano: Pienten pallojen huovuttaminen on hel*****listä! Ota tähän ensikerralla enemmän aikaa! Erehdysten ja sattumallisten onnistumisten kautta sain kuin sainkin kaikki pallot kasaan. Ja nyt niitä riittää sitten vaikka toiseenkin pannunaluseen!

Huonekalu löytö kiertikseltä

Olin etsimässä itselleni uutta ompelutuolia ja olin jo kierrellyt useita kirppareita. Nyt olin kierrätyskeskuksessa. Ompelutuolin sijaan eteeni osui seuraavaa

Pari tuolia sopuhintaan.

Pääliset ovat ehkä yököttävät, mutta puiset rungot kiinnostivat. Takana avautuu näkymä mielettömän hyvin pidettyyn kukkapenkkiin (ai mitkä rikkaruohot? Antaa kaikkien kukkien kukkia.)

Pientä kulumaakin löytyy, mutta muotokieli jotenkin liikutti. Ajattelin, että näin edullisella hankinnalla voi vaikka harjoitella entisöintiä.

Vihreän ällökankaan alta löytyikin vielä oikea alkuperäinen kangas. Kunnosta en tiedä kun en ole vihreitä vielä irrotellut. Muitakin projekteja olisi (aijaa?)

Ja ai se hinta? No 15 epeä myyjälle ja tuolit mukaan. Minusta oli kyllä melko edulliset :) Katsotaan vaan vielä mihin nämä päätyvät, kun ovat käsittelyn saaneet.

Kreikka-Rodos-Rodos

Hih. Hyvinhän tämä taas meni. Täytyy vaan uskotella itselleen, että on niin kiireinen bisnisnainen, ettei kerkeä ajallaan kirjotella tänne mitään. Nyt on meinaan kuulkaas niin, että reissusta on jo kulunut 3 kuukautta, ja vasta nyt alan hehkuttaa sitä (tämän voi päätellä myös niin, että jälleen lomahammasta alkaa kolottaa). Noh. Aloitetaan.

Matkakohteenamme (kuten jo otsikostakin jo huomaa) oli Rodos. Eli Kreikan saari Rodos ja siellä Rodoksen kaupunki. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin hieman kaupunkiin.

 Kukkuu...

Vanhassa kaupungissa riitti nähtävää. Se oli vanhojen muurien ympäröimä ja täynnä pieniä kujia. Paljon ravintoloita, pieniä myymälöitä ja paikallis asutusta.

Kauniita rakennuksia oli jokapuolella. Ja niitä ihastellessa ja eteenpäin kävellessä olimmekin kohta jo eksyneet. Mutta eipä tuo mitiä. Kyllä sieltä pääsee niin pois kuin sinne tulikin. Kävellen.

 Suosittelen siis käymään katsastamassa tämän kaupunginosan, sillä siellä on eniten nähtävää. Mutta karttojen kanssa täällä ei kyllä pärjää.

 

Maisemat muutoinkin olivat kauniita. Ja rannat. Kirkasta vettä ja hienoa hiekkaa vaikka kuinka paljon. Rantalomailijalle tämä onkin aivan ehdoton käynti kohde. Olimme paikalla siis huhtikuussa, ja jo silloin oli melko lämmintä (reilua 20 astetta) ja aurinkoa (ja myös sateita) riitti. Säidenvaihtulut olivat nopeita. ja jos aamu alkoi harmaana niin aamupalan jälkeen se oli jo vaihtunut useampaan otteeseen harmaan ja aurinkoisen välillä.

 Jos haluaa matkalleen jotakin nähtävää muutakin kuin rannat ja kaupungin ravintolat, suosittelen suuntaamaan saaren sisäosiin. Lalyssoksen kaupungissa Filerimos kukkulanhuipulla oli vanhaluostari, jossa oli paljon kiinnostavaa nähtävää ja jos opas sattuu olemaan mukana, niin sen historiakin on hyvin kiinnostavaa kuunneltavaa.

Luostarin rinteen alta lähtee kärsimys tie, joka vie...

...minnes muualle kuin suuren ristin luo. Ristillä oli melkoisesti kokoa, ja se juurelta näkyi pitkälle pohjoiseen ja silmien eteen avautui näkymä lähes kokonaan saaren sisäosista.

Perhoslaakso on suosittu matkakohde lähellä Theologos kylää. Kesällä laakson valtaa valtava määrä vasamasiilikäs-perhosia. Laaksossa on pitkät portaat ja érilaisia reittejä pitkälle ylös vuorille. (huom! tämä on siis kävely reitti. hyi! Kuulostaa liikunnalta!) Ja kesäaikaan perhosia olisi siis hirveästi joka puolella. Näin aikasin keväällä vain kasvusto on noussut loistoonsa ja meiltä ei peritty rahaa laaksossa kipuamisesta. Kaunista nähtävää silti riitti. Suosittelen!!!

Hemmotteluakin lomalla riitti. Kalatohtori syrän Sohvi! Mun jaloista tuli vauvanpyllykoivet! Tervemenoa koppurat!

Ja mainitsinan jo, että maisemat olivat henkeä salpaavat.

Lähellä Rodoksen kaupungin keskustaa nousee vuori Monte Smith. Sieltä näkee rodoksen kaupunkiin ja rannikkoa. UPEAA! Mutta tämän kukkulan päällä on myös arkeologisia nähtävyyksiä. Nähtävillä olisi ollut useita antiikin jumalien temppeleitä, mutta ohitimme ne huomaamatta niitä (hups!) Apollon temppelin (kuva yllä) jäänteet olivat selvimmin nähtävillä. Sen välittömässä läheisyydessä olivat myös amfiteatteri sekä olympiastadioni. (Näitä ihastellessa ajatukseni leikittelivät munasillaan juosevista miehistä... Miehistä hyppyymässä pituutta, tietysti munasillaan... Siis millaisia ajatuskuvia minulla antiikin kreikasta?)

Ja ennen kaikkea! Miten nämä kaikki on siihen aikaan saatu rakennettua?

Suurin suosikkini kokomatkan aikana oli kuitenkin amerikkalainen kakkukahvila Crazy Cakes. Nämä siis sulattivat sydämeni. Ja ruoka ylipäänsä. Olisipa koko Suomessa edes yhtä monta yhtä hyvää Kreikkalaista ravintolaa kuin tässä pienessä kaupungissa oli yhteensä.

Summa Summarum: Jos olet  rannalla lököttelijä ja kaipaat vain ruokaa ja juomaa. Lähde välittömästi Rodokselle. Jos satut tykkäämään matkakohteen muista viihdykkeistä kuten nähtävyyksistä, kulttuurista, taiteesta ja muustasellaisesta enemmän, valitse jokin toinen matkakohde. Ja jos haluat shoppailla: vältä Rodosta.

remont part 5 keittiö osa 3

Jokohan sitä saisi viimein tämän keittiö osion päätökseen? (tilanne kuvaa tiskauksesta, uu... jännää)

eli siis nyt "keittiö valmiina" kuvat julkaistaan.

 

Tiskipöydän puolella on siis  myös liesi ja -tuuletin sekä astianpesukone. Tuossa tiskialtaan päällä on valo, jotta varmasti sitten näkee, minkä kohdan on jättänyt tiskaamatta kunnolla. Valo toimii luonnollisestikin liiketunnistimella (tunnistin valokiskon vasemmassa laidassa). Kuvassa kukka on päässyt kasteluun, eikä siis vietä aikaa tuossa tiskialtaan reunalla normaalisti.

Liesituulettimen päällä on pieni vinkki miehekkeelle (ja kerran vuoteen myös minulle)

Tässä yksi suosikkini keittiön yksityiskohdista. Maustelaatikko. Pysyvät hyvässä järjestyksessä ja kaikki näkyy yhdellä kertaa. Ei siis enää siirtelyä ja putelien etsintää. Kiitos! Mausteiden messias on armahtanut minut.

Kahvoiksi valikoitui harjattua terästä olevat vetimet. Kapeampiin laatikoihin ja kaappeihin tuli pienemmät vetimet ja leveisiin laatikoihin pitkät vetimet. Tuolla tiskialtaan alla (2.kuva ylhäältä) on roskalaatikko, johon saa kätevästi pyyhkeen roikkumaan.

Ei kai maisemasta huomaa, että kuvat on otettu ajatsitten ja nyt vasta näitä laittelen tänne? Toisinsanoen meidän ruokapöytämme.

Tiskialtaan vastapäinen seinä, eli astioiden koti. Ylimmälle avohyllylle on päässyt Raija Uosikkisen pilkku kannut. syrän. Muille hyllyille on kertynyt purkkeja ja purnukoita vaikka millaisia, mutta jokaisella on käyttötarkoituksensa. Niissä on esim. kaakaota, kahvia, pillejä, pussinsulkijoita, pikkupusseja jne. jne. Totesimme, että aina leikkuulaudan kaivaminen kaapista olisi rasittavaa, varsinkaan kun emme sisällyttäneet leikkuulautaa mihinkään laatikkoon niin kuin "ennenvanhaan" tehtiin, päätimme ostaa ikeasta puisen leikkuulaudan, joka pysyy pöysällä hyvin paikoillaan ja on ajanut asiansa mallikkaasti (mitä muuta tältä perheeltä nyt voikaan odottaa?)

Pöytätasot ovat täyttyneet kaikenlaisista kodin pienkoneista. Missä niitä voisi pitää etteivät ne näyttäisi noin rumilta aina pöydällä? No mutta on leivänpaahtimella, kahvin- ja vedenkeittimellä siinä tilaa.

Löytöjä. Maustetarjotin löytyi käyttämättömänä makailemasta äitini kaapista, joten toin sen omaan kotiini käyttöön. Viinipullotelineen sen sijaan kotiutin sopuhintaan kirpputorilta.

Ja tässä jänö kevennys... ;)

Pallolle pallopaita

Ja tässä nyt tämä paita josta viimeksi mainitsin.

Ja mie niiiiiiiiiiiiin rakastan palloja (ja raitoja ja mintunvihreää ja ja ja...) . Tää oli melkosen helppo tehä. Kaula-aukko leikattiin semmoseksi minkämoisen nyt sattu haluamaan ja kaikki muut reunat päärmättiin ja ommeltiin.

Sivuille jätettiin hulmuava kangassuikale, molemmille puolille (huom! kuvassa sitä heilutellaa, heiluti hei), jotka sitten toimivat myös lyhyinä hihoina. Rinnuksen alle ompelin vielä kuminauhan niin ei jäänyt paita niin teltaksi.

Niin hävyttömän helppo, että melkein itkettää, että tuhrasin monta päivää pelkälle ajattelulle, ennen kuin aloin sitten kunnolla tekemään. Iltapäivässä surautin tämän valmiiksi.

Ja kuvat ovat jälleen samaa luokkaa kuin edellisessäkin. (No kun oli pakko saada pian otettua kuvat ja ja ja ...)